Ammattiurheilija vai harrastaja?

Jyrki Louhi kirjoittaa blogissaan (www.sportfund.fi / 20.6.2024) urheilemisen merkityksestä ja missiosta. Louhi kysyy tekstissään; Miksi urheilija on olemassa?  Blogitekstissä kysymystä lähestytään oman ansaintalogiikan ja siten myös ammatillisen turvan näkökulmasta. Erinomainen kirjoitus, jossa ollaan tärkeän ja mielenkiintoisen kysymyksen äärellä.

Mikäli urheilija perustelee urheilemistaan ja olemassaoloaan vain itselleen, on urheilu hänelle harrastus. Ammattimaiseksi urheilijan toiminta muuttuu vasta siinä vaiheessa, kun hän synnyttää urheilemisellaan ja omalla persoonallaan kiinnostusta ja pystyy niin luomaan toiminnalleen taloudellista arvoa, joka lopulta konkretisoituu esimerkiksi yhteistyökumppanuuksina ja sponsorisopimuksina.

Erityisesti yksilöurheilijan kannattaa pohtia oman urheilemisensa merkitystä ja omaa toimintaansa, sekä miettiä olemassaolon perustelu itselleen. Urheilija luonnollisesti asettaa yleensä tavoitteita ja haluaa menestyä. Kiinnostavat ja viihdyttävät kilpailutapahtumat ja saavutetut tulokset ovat totta kai tärkeä osa urheilijana olemista ja oman tarinan sekä urheilijabrändin rakentamista, mutta riittävätkö ne yksistään vai tarvitaanko vielä jotain muuta?

Miten erotut massasta, miten saat mahdolliset yhteistyökumppanit ja sponsorit kiinnostumaan, miten rakennat omaa urheilijabrändiäsi? Mikäli haluat olla ammattiurheilija tai saada jonkinlaista rahallista tukea urheilemiseesi tarvitset kaupallista yhteistyötä. Harrastajana voit urheilla vain itsellesi.

Tänä päivänä yksi tärkeimmistä osa-alueista oman urheilijabrändin rakentamisessa on sosiaalinen media. Ensitöiksesi kysy itseltäsi, miten näyttäydyt somessa, millaista sisältöä jaat ja miten aktiivinen olet somekanavissa? Itse toimin urheilunkentässä urheilumanagerin roolin lisäksi myös sponsorin roolissa ja tukemiltani urheilijoilta edellytän molemmissa rooleissa aktiivisuutta somessa.

Urheilijan tulee olla myös itse sitoutunut oman urheilijabrändinsä rakentamiseen, sitä et voi kokonaan ulkoistaa kenellekään muulle. Perusasioiden on oltava kunnossa ja sovituista kaupallisiin yhteistyösopimuksiin liittyvistä velvoitteista on pidettävä kiinni, silloin yhteistyölle voi odottaa myös jatkuvuutta. Itse omissa yhteistyösopimuksissani tarkastelen sovittujen asioiden toteutumista tarkkaan vuosittain, ennen kuin päätän yhteistyön jatkosta. Kun asiat hoitaa hyvin, vaikka jopa vähän yli sovitun, saattaa sopimusten arvo kasvaa tulevina vuosina merkittävästi.

Jokainen urheilija on yksilö, jolla on kerrottavana oma tarinansa. Kysy itseltäsi mikä juuri sinulle on luontaista, ja mikä sinun tarinassasi on sellaista, joka voisi puhutella suurta yleisöä? Urheilijan ei tarvitse välttämättä olla Suomen mestari tai ennätystuloksen haltija ollakseen kiinnostava. Tapoja erottua joukosta ja luoda kiinnostusta on lukuisia. On hyvä muistaa, että kilpaurheilua ei ole olemassa ilman kiinnostuneita, yleisöä ja yhteistyökumppaneita.